Hanke on päättymäisillään, ja näitä työn tuloksia on ilo esitellä. Mies ja vapaa-aika - teema on ollut meillä YHTEYS-hankkeessa esillä ja tästä linkistä lisää tietoa.
http://ktol.fi/index.php?k=22132
tiistai 16. joulukuuta 2014
perjantai 5. joulukuuta 2014
YHTEYSAPAJAN ANTIA
Kuulijoita kokoontui yli 60 Ounasvaaran hiihtoseuran majalle 28.11.14 klo 9-15 väliselle ajalle. Aluksi Tiinaliisa Multamäki, hankkeen projektisuunnittelija ja päivän esiintyjä sekä juontaja, esitti monologin ”Sunnuntaimetsästäjästä”. Mies- ja vapaa-aikateema on innoittanut hankkeen väkeä ja osatoteuttajia hankkeen aikana, joten aihe sopi hyvin päivän avaajaksi.
Avaussanoissa Sari Poikela, hankkeen vastuullinen johtaja,
kertoi hankkeen toimista ja esitteli tulevan kirjan kannen. Kirja on luvattu
toimittaa kaikille osallistujille. Mies- ja vapaa-aika käsikirja on myös
lähipäivinä menossa painoon ja siinä on koostetta siihen teemaan. Leila Rautio,
hankkeen projektikoordinaattori, esitteli päivän ohjelman pääpiirteissään.
Hanna Vuojärvi, mediakasvatuksen yliopistonlehtori, nosti
oppimisympäristöpohdinnoissa tärkeänä seikkana, että oppimista ei saisi
rajoittaa seinät, aika eikä paikka. Hän yhdistää mielellään pedagogiikkaa ja
arjen yhteisöjä. Uudet yhteisöt tulevat merkityksellisiksi esimerkkinä uusi ”äitien
hätäkahvit”-koodi, millä saa kotiinsa vertaispika-apua Facebookin kautta.
Pirjo Junttila-Vitikka,
nuorisotutkija, pohti nuorisotyötä, sekä nuorisoa että työtä. Kuinka moni asia
ratkeaisi sillä, että nuorilla olisi töitä. Hän myös nosti ryhmädynamiikan
tärkeäksi vaikuttavaksi seikaksi nuorten elämässä. Ryhmän ja yhteisön merkitys
on suuri nuoriin. Hän halusi nostaa osallistavan kasvatuksen teoreettista mallia
esille, jotta sillä voisi auttaa nuoria, perheitä ja nuorten parissa
työskenteleviä.
Unto Matinlompolo, työvalmentaja, herätteli kuulijoita pohtimaan
työyhteisöjä ja siellä toimimista. Joskus työntekijän suppea oma etu, voi olla
yhteisön edun edellä. Hän kertoi surullisia esimerkkejä, kun työaika on
loppunut, on voinut loppua myös mielenkiinto hädässä olevan ihmisen asioihin.
Työssä viihtyminen on tärkeää, mutta senkin kanssa saa olla tarkkana, ettei
työn focus katoa viihtyvyyden jalkoihin.
Maija Gellin, ohjelmajohtaja,
puhui kohtaamisen kulttuurista, vuorovaikutuksesta ja sen harjoittelusta.
Kaikki taidot vaativat harjoittelua ja olisikin hedelmällistä ottaa konflikti
oppimisen resurssiksi, eikä hoitaa konfliktitilanteita jälki-istunnolla. Sosiaaliset
taidot, asioiden kohtaaminen ja selvittäminen ovat opettelua vaativia
taitolajeja. Vuorovaikutuksen oppitunteja on, kun jotain tapahtuu, eikä
välttämättä silloin kun sellainen oppitunti on.
Timo Kopomaa, kaupunkitutkimuksen
dosentti, pohti miten tilat voivat tukea yhteisöllisyyttä. Hän kertoi
esimerkkejä Maunulan lähikulttuurin kotikonserteista ja toteutustavasta. Senioriasuminen
voisi olla tulevaisuudessa senioritaloissa hyvin viihtyisää ja tuskin
aiheuttaisi naapurustossa negatiivisia reaktioita. Viipyilevää
kaupunkilaisuutta ja leppoistamista hän mietiskeli. Instagramin tarinallisuutta
hän toi esille, ja kertoi ihmisten viestivän kuvilla yhteisössä erilaisia
asioita.
Juha Kutuniva, kyläkoordinaattori,
kertoi työstään ja siitä miten maaseutua ja pieniä kyliä pyritään elävöittämään
ja myös osallistumaan kunnan toimintoihin. Kylissä on otettu hyvin vastaan
tämmöinen työ ja ihmisiä on tullut aktiivisesti kuulemaan asioista.
Osallistaminen ja yhdessä tekeminen oman kylän hyväksi olivat tärkeät asiat.
Yleisö oli
aktiivisesti mukana, esitti kysymyksiä, kommentteja ja nosti hyviä ajatuksia
esille. Pitkään puhututti, mistä 30–60-vuotiaat työttömät löytävät omat yhteisöt?
Pöytäkunnat pohtivat ja esimerkkejä saatiin: arki ylipäätään vie 30-60
vuotiasta. He voivat löytää omia yhteisöjä ostoskeskuksesta, naapureista, pubista,
työyhteisöistä tai talkootyöstä, virkistyspäivistä, osuuskuntatoiminnasta,
harrastustoiminnasta. Ravintolapäivä, oman kodin avaaminen, korttelijuhla voi
olla hyvä syy kutsua ihmisiä. Kerhohuone, asukastupa, kirjasto, nettiyhteisöt
& erilaiset foorumit voivat kodin lähellä olevat tärkeitä
kohtaamispaikkoja. Lääkäri voisi määrätä liikuntareseptiä, niin myös
toimintareseptiä, ihmisten aktivointia.
Anu Magga Jaakkolan
porotilalta kävi joikaamassa ja kertomassa saamelaisten yhteisöllisyydestä ja
siitä miten tärkeä voimavara perhe ja oma suku ovat saamelaisille.
Koonnissa Tiinaliisa
Multamäki sai puristettua väestä vielä yhteisöllisten ominaisuuksien
vahvistamiseen pientä reseptiä: tulisi hyväksyä itsensä, poistaa turhia rajoja
ja sääntöjä, aikaistaa tiedonsaantia asioihin, asiallinen hengailu ja
vuorovaikutus olisi tärkeitä muistaa yhteisöllisyydessä.
Päivästä jäi saaliiksi
näiden lisäksi konkreettisia esimerkkejä kiperiin tilanteisiin, ikäihmisiä itse
muuttamaan omia asioita. POP UP TYÖKKÄRI olisi uusi innovaatio, jotta moni asia
helpottuisi ihmisten asioinneissa. Positiivista palautetta tuli päivän
tunnelmasta ja annista. Ilmapiiri oli rauhallinen ja rento. Seminaaritilakin teki
oman vaikutuksensa ja yleinen juttelu onnistui hyvin. Pääsimme pois ”puhuvista
päistä” ja saimme ihmiset puhumaan.
Kiitos
osallistuneille, puhujille ja esiintyjille hienosta YHTEYSAPAJASTA!
keskiviikko 29. lokakuuta 2014
tiistai 28. lokakuuta 2014
Sinnikkyys palkitaan!
Vaikka tämä ei suoranaisesti liity juuri meidän hankkeen toimintaa, niin kyllä tämä on parhaimmillaan aktiivista kansalaisuutta! Hieno uutinen!
http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/11-vuotias-poika-pelasti-kansalaisopiston-kurssin/1920017
http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/11-vuotias-poika-pelasti-kansalaisopiston-kurssin/1920017
keskiviikko 22. lokakuuta 2014
YHTEYSAPAJA
YHTEYS – Yhdessä tekemisen yhteisöt
YHTEYSAPAJA 28.11.2014 Avoin
seminaari
Ounasvaaran hiihtoseuran
maja, Hiihtomajantie 7.
klo 9- 10 Ilmoittuminen ja
aamukahvit. Avaussanat.
klo 10-11.30
Paneelikeskustelu
Mitä on yhteisöllisyys
työyhteisössä tai koulussa?
Miten yhteisöllisyys
onnistuu erilaisissa oppimisympäristöissä?
Millainen yhteisö on kylä
tai kaupunki?
Miten yhteisöllisyyttä voi
edistää?
ohjelmajohtaja
Maija Gellin
kaupunkitutkimuksen
dosentti Timo Kopomaa
kyläkoordinaattori
Juha Kutuniva
työvalmentaja
Unto Matinlompolo
nuorisotutkija
Pirjo Junttila-Vitikka
mediakasvatuksen
yliopistonlehtori, Hanna Vuojärvi
klo 11.30-12.30 Lounas
klo 12.30-13.30
Paneelikeskustelu jatkuu
klo 13.30-15 YHTEYS-
näyttely. Mitä matkan varrella on tapahtunut?
Lapin yliopisto,
kasvatustieteiden tiedekunta
KoL – Kansalaisopistojen
liitto
Kirjastoseura
Posion kansalaisopisto
Rovaniemen kansalaisopisto, Rovala
Ahjolan kansalaisopisto
Valkeakoski-opisto
Posion kirjasto
Rovaniemen kaupunginkirjasto
Sompion kirjasto
Valkeakosken
kaupunginkirjasto
klo 14.30- 15 Yhteysapajan
saalis - yhteenveto
Lisätietoja Leila Rautio
leila.rautio (at) ulapland.fi.
Ilmoittautuminen:
https://ilmo.contio.fi/rlc/main.aspx?id=123
Ilmoittautuminen:
https://ilmo.contio.fi/rlc/main.aspx?id=123
SEMINAARI ON MAKSUTON
torstai 16. lokakuuta 2014
Turvallisuusfoorumin ryhmäkeskusteluiden yhteenvedot
Turvallisuusfoorumi 29.9.14 Korundi
Alustajana puolustusministeri Carl Haglund: Mitä
on turvallisuus maailmassa ja ihmisten arjessa?
Pienryhmätyöskentelyn
teemat ja ryhmien yhteenvedot.
Miten turvallisuus koetaan työelämässä?
· Turvallisuusvaatetus
· Siisti, järjestyksellinen ja turvallinen
työympäristö
· Uhkatekijöiden arviointi + tietoisuus niistä sekä
toimintamallit
· Henkinen turvallisuus
· Normisto ja sen noudattaminen
· Työpaikkakiusaaminen
· Turvallisuuden suhde työviihtyvyyteen
· Irtisanomisen pelko
· Yhteisöllisyys, työtovereiden tunteminen
· Harjoittelu, miten toimitaan hätätilanteessa
· Poistumistiet
· Vaikeiden asioiden käsitteleminen
· Luottamus yhteisön jäsenten välillä
· Hyvät ihmissuhteet
· Huomion kiinnittäminen ongelmakohtiin
· Luottamusasiamiehet
· Turvallisessa ympäristössä uskaltaa innovoida ja
tehdä virheitä
· Ensiaputaidot
Miten turvallisuus koetaan suomalaisessa
yhteiskunnassa?
· Turvallisuus koetaan heikentyvänä pohjoisessa
· Viranomaispalvelut keskittyvät tietyille alueille
· Poliisilla, ambulanssilla. Palokunnalla kestää
entistä kauemmin saapua onnettomuuspaikalle
· Vaikuttamismahdollisuudet
· Omavaraisuuden heikkeneminen
· Riippuvaisuus toisista valtioista
· Uutisoinnin ja median luotettavuus
· Varautuminen esim. sähkönjakelun ongelmiin
· Varautuminen ja suunnitteleminen kuinka toimia
esimerkiksi vaarallisia aineita kuljettavan kaluston onnettomuuksissa
· Yksinasuminen, yksinäisyys ja yhteisöllisyyden
väheneminen
Millainen on koettu turvallisuus
ympäristöasioissa?
· Luonnonkatastrofit
· Ihmisen pienuus luonnon edessä
· Median vaikutus tiedotuksessa -> mediaharha?
· Henkilökohtaiset valinnat
· Ympäristöriskit eivät ole meidän omissa käsissä
· Myrkkykuljetukset
· Ydinvoimalat
· Turvallisuutta lisää: yritykset ja tehtaat ovat
pitkäikäisiä, valmiusharjoitukset.
· Tehdasteollisuuden katoaminen turvallisuusuhka?
· Onnettomuuksien varalta valmistautuminen
Millainen on perheiden turvallisuus Suomessa?
· Lisääntynyt työttömyys -> taloudellinen
turvattomuus
· Tukiverkkojen puute -> yhteisöllisyyden
puuttuminen -> perhesuhteiden kapeneminen
· Perheiden arvostaminen
· Perheiden tasapuolinen tukeminen
· Työn ja toimeentulon puute luo turvattomuutta
· Arvojen koventuminen -> suuret odotukset ->
luo painetta, jos odotuksiin ei pystytä vastaamaan.
· Kodin turvallisuus, tapaturmien ehkäisy
· Sotilaallinen / sodan uhka -> perheiden
turvallisuus kriisiaikana -> perheiden varustautuminen kriisitilanteiden
varalle
· Elämisen olosuhteet -> kodin turvallisuus
(esim. iäkkäät ihmiset) -> turvalaitteet
Mitä on turvallisuus harvaan asutuilla alueilla?
(maaseutu, pohjoinen)
· Yksin asuminen
· Luonnonolosuhteet
· Viranomaispalveluiden katoaminen
· Palveluiden hitaus
· Naapurit
· Taloudellisuus
· Kyläpoliisit
· Luonnonolot esim. pakkanen
· Maalaisjärki
· Yritystoiminta
· Yhteisöllisyys
· Omavaraisuus esim. elintarvikkeet
Mitä on turvallisuus kaupungissa?
· Palveluiden saaminen
· Yhteisöllisyyden puuttuminen -> ihmisten
välinpitämättömyys
· Työpaikat -> taloudellinen turva
Turvaako koulutus tulevaisuuden?
· Ylikouluttautuminen; koulutus ei takaa työpaikkaa,
mutta koulutus on pakko olla
· Koulutus on ainoa joka turvaa tulevaisuuden, kun
koulutus on kohdennettu oikein
· Koulutustaso yhteiskunnalle tärkeä esim. kyberuhat
· Yleissivistävä koulutus
· Mahdollisuus jatkuvaan opiskeluun
· Tieto, taito, koulutusta -> pääomaa -> lisää
selviytymismahdollisuuksia
· Huom. osaamisen ja koulutuksen arvostaminen ovat eri
asioita
· Koulutuksen arvostaminen voi luoda
epätasa-arvoisuutta -> osaamisen arvostaminen tärkeää
· Koulutuksella voi vastata tulevaisuuden
tarpeisiin, muutos on nopeaa, joten tarvitaan joustavuutta +
moniammatillisuutta (koulutusjärjestelmämme kankeus)
Yhteenvedon kirjoitti
Leila Rautio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)