tiistai 16. joulukuuta 2014

Mies ja vapaa-aika

Hanke on päättymäisillään, ja näitä työn tuloksia on ilo esitellä. Mies ja vapaa-aika - teema on ollut meillä YHTEYS-hankkeessa esillä ja tästä linkistä lisää tietoa.

http://ktol.fi/index.php?k=22132



perjantai 5. joulukuuta 2014

YHTEYSAPAJAN ANTIA


Kuulijoita kokoontui yli 60 Ounasvaaran hiihtoseuran majalle 28.11.14 klo 9-15 väliselle ajalle. Aluksi Tiinaliisa Multamäki, hankkeen projektisuunnittelija ja päivän esiintyjä sekä juontaja, esitti monologin ”Sunnuntaimetsästäjästä”. Mies- ja vapaa-aikateema on innoittanut hankkeen väkeä ja osatoteuttajia hankkeen aikana, joten aihe sopi hyvin päivän avaajaksi.



Avaussanoissa Sari Poikela, hankkeen vastuullinen johtaja, kertoi hankkeen toimista ja esitteli tulevan kirjan kannen. Kirja on luvattu toimittaa kaikille osallistujille. Mies- ja vapaa-aika käsikirja on myös lähipäivinä menossa painoon ja siinä on koostetta siihen teemaan. Leila Rautio, hankkeen projektikoordinaattori, esitteli päivän ohjelman pääpiirteissään.

Hanna Vuojärvi, mediakasvatuksen yliopistonlehtori, nosti oppimisympäristöpohdinnoissa tärkeänä seikkana, että oppimista ei saisi rajoittaa seinät, aika eikä paikka. Hän yhdistää mielellään pedagogiikkaa ja arjen yhteisöjä. Uudet yhteisöt tulevat merkityksellisiksi esimerkkinä uusi ”äitien hätäkahvit”-koodi, millä saa kotiinsa vertaispika-apua Facebookin kautta.

Pirjo Junttila-Vitikka, nuorisotutkija, pohti nuorisotyötä, sekä nuorisoa että työtä. Kuinka moni asia ratkeaisi sillä, että nuorilla olisi töitä. Hän myös nosti ryhmädynamiikan tärkeäksi vaikuttavaksi seikaksi nuorten elämässä. Ryhmän ja yhteisön merkitys on suuri nuoriin. Hän halusi nostaa osallistavan kasvatuksen teoreettista mallia esille, jotta sillä voisi auttaa nuoria, perheitä ja nuorten parissa työskenteleviä.

Unto Matinlompolo, työvalmentaja, herätteli kuulijoita pohtimaan työyhteisöjä ja siellä toimimista. Joskus työntekijän suppea oma etu, voi olla yhteisön edun edellä. Hän kertoi surullisia esimerkkejä, kun työaika on loppunut, on voinut loppua myös mielenkiinto hädässä olevan ihmisen asioihin. Työssä viihtyminen on tärkeää, mutta senkin kanssa saa olla tarkkana, ettei työn focus katoa viihtyvyyden jalkoihin.

Maija Gellin, ohjelmajohtaja, puhui kohtaamisen kulttuurista, vuorovaikutuksesta ja sen harjoittelusta. Kaikki taidot vaativat harjoittelua ja olisikin hedelmällistä ottaa konflikti oppimisen resurssiksi, eikä hoitaa konfliktitilanteita jälki-istunnolla. Sosiaaliset taidot, asioiden kohtaaminen ja selvittäminen ovat opettelua vaativia taitolajeja. Vuorovaikutuksen oppitunteja on, kun jotain tapahtuu, eikä välttämättä silloin kun sellainen oppitunti on.

Timo Kopomaa, kaupunkitutkimuksen dosentti, pohti miten tilat voivat tukea yhteisöllisyyttä. Hän kertoi esimerkkejä Maunulan lähikulttuurin kotikonserteista ja toteutustavasta. Senioriasuminen voisi olla tulevaisuudessa senioritaloissa hyvin viihtyisää ja tuskin aiheuttaisi naapurustossa negatiivisia reaktioita. Viipyilevää kaupunkilaisuutta ja leppoistamista hän mietiskeli. Instagramin tarinallisuutta hän toi esille, ja kertoi ihmisten viestivän kuvilla yhteisössä erilaisia asioita.

Juha Kutuniva, kyläkoordinaattori, kertoi työstään ja siitä miten maaseutua ja pieniä kyliä pyritään elävöittämään ja myös osallistumaan kunnan toimintoihin. Kylissä on otettu hyvin vastaan tämmöinen työ ja ihmisiä on tullut aktiivisesti kuulemaan asioista. Osallistaminen ja yhdessä tekeminen oman kylän hyväksi olivat tärkeät asiat.



Yleisö oli aktiivisesti mukana, esitti kysymyksiä, kommentteja ja nosti hyviä ajatuksia esille. Pitkään puhututti, mistä 30–60-vuotiaat työttömät löytävät omat yhteisöt? Pöytäkunnat pohtivat ja esimerkkejä saatiin: arki ylipäätään vie 30-60 vuotiasta. He voivat löytää omia yhteisöjä ostoskeskuksesta, naapureista, pubista, työyhteisöistä tai talkootyöstä, virkistyspäivistä, osuuskuntatoiminnasta, harrastustoiminnasta. Ravintolapäivä, oman kodin avaaminen, korttelijuhla voi olla hyvä syy kutsua ihmisiä. Kerhohuone, asukastupa, kirjasto, nettiyhteisöt & erilaiset foorumit voivat kodin lähellä olevat tärkeitä kohtaamispaikkoja. Lääkäri voisi määrätä liikuntareseptiä, niin myös toimintareseptiä, ihmisten aktivointia.




Anu Magga Jaakkolan porotilalta kävi joikaamassa ja kertomassa saamelaisten yhteisöllisyydestä ja siitä miten tärkeä voimavara perhe ja oma suku ovat saamelaisille. 



Koonnissa Tiinaliisa Multamäki sai puristettua väestä vielä yhteisöllisten ominaisuuksien vahvistamiseen pientä reseptiä: tulisi hyväksyä itsensä, poistaa turhia rajoja ja sääntöjä, aikaistaa tiedonsaantia asioihin, asiallinen hengailu ja vuorovaikutus olisi tärkeitä muistaa yhteisöllisyydessä.



Päivästä jäi saaliiksi näiden lisäksi konkreettisia esimerkkejä kiperiin tilanteisiin, ikäihmisiä itse muuttamaan omia asioita. POP UP TYÖKKÄRI olisi uusi innovaatio, jotta moni asia helpottuisi ihmisten asioinneissa. Positiivista palautetta tuli päivän tunnelmasta ja annista. Ilmapiiri oli rauhallinen ja rento. Seminaaritilakin teki oman vaikutuksensa ja yleinen juttelu onnistui hyvin. Pääsimme pois ”puhuvista päistä” ja saimme ihmiset puhumaan.

Kiitos osallistuneille, puhujille ja esiintyjille hienosta YHTEYSAPAJASTA!

tiistai 28. lokakuuta 2014

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

YHTEYSAPAJA


YHTEYS – Yhdessä tekemisen yhteisöt

YHTEYSAPAJA 28.11.2014 Avoin seminaari
Ounasvaaran hiihtoseuran maja, Hiihtomajantie 7.

klo 9- 10 Ilmoittuminen ja aamukahvit. Avaussanat.

klo 10-11.30 Paneelikeskustelu

Mitä on yhteisöllisyys työyhteisössä tai koulussa?
Miten yhteisöllisyys onnistuu erilaisissa oppimisympäristöissä?
Millainen yhteisö on kylä tai kaupunki?
Miten yhteisöllisyyttä voi edistää?

ohjelmajohtaja Maija Gellin
kaupunkitutkimuksen dosentti Timo Kopomaa
kyläkoordinaattori Juha Kutuniva
työvalmentaja Unto Matinlompolo
nuorisotutkija Pirjo Junttila-Vitikka
mediakasvatuksen yliopistonlehtori, Hanna Vuojärvi

klo 11.30-12.30 Lounas

klo 12.30-13.30 Paneelikeskustelu jatkuu

klo 13.30-15 YHTEYS- näyttely. Mitä matkan varrella on tapahtunut?

Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta
KoL – Kansalaisopistojen liitto
Kirjastoseura

Posion kansalaisopisto
Rovaniemen kansalaisopisto, Rovala
Ahjolan kansalaisopisto
Valkeakoski-opisto

Posion kirjasto
Rovaniemen kaupunginkirjasto
Sompion kirjasto
Valkeakosken kaupunginkirjasto

klo 14.30- 15 Yhteysapajan saalis - yhteenveto

Lisätietoja Leila Rautio leila.rautio (at) ulapland.fi. 
Ilmoittautuminen: 
https://ilmo.contio.fi/rlc/main.aspx?id=123
SEMINAARI ON MAKSUTON

torstai 16. lokakuuta 2014

Turvallisuusfoorumin ryhmäkeskusteluiden yhteenvedot


Turvallisuusfoorumi 29.9.14 Korundi
Alustajana puolustusministeri Carl Haglund: Mitä on turvallisuus maailmassa ja ihmisten arjessa?
Pienryhmätyöskentelyn teemat ja ryhmien yhteenvedot.
Miten turvallisuus koetaan työelämässä?
·       Turvallisuusvaatetus
·       Siisti, järjestyksellinen ja turvallinen työympäristö
·       Uhkatekijöiden arviointi + tietoisuus niistä sekä toimintamallit
·       Henkinen turvallisuus
·       Normisto ja sen noudattaminen
·       Työpaikkakiusaaminen
·       Turvallisuuden suhde työviihtyvyyteen
·       Irtisanomisen pelko
·       Yhteisöllisyys, työtovereiden tunteminen
·       Harjoittelu, miten toimitaan hätätilanteessa
·       Poistumistiet
·       Vaikeiden asioiden käsitteleminen
·       Luottamus yhteisön jäsenten välillä
·       Hyvät ihmissuhteet
·       Huomion kiinnittäminen ongelmakohtiin
·       Luottamusasiamiehet
·       Turvallisessa ympäristössä uskaltaa innovoida ja tehdä virheitä
·       Ensiaputaidot
Miten turvallisuus koetaan suomalaisessa yhteiskunnassa?
·       Turvallisuus koetaan heikentyvänä pohjoisessa
·       Viranomaispalvelut keskittyvät tietyille alueille
·       Poliisilla, ambulanssilla. Palokunnalla kestää entistä kauemmin saapua onnettomuuspaikalle
·       Vaikuttamismahdollisuudet
·       Omavaraisuuden heikkeneminen
·       Riippuvaisuus toisista valtioista
·       Uutisoinnin ja median luotettavuus
·       Varautuminen esim. sähkönjakelun ongelmiin
·       Varautuminen ja suunnitteleminen kuinka toimia esimerkiksi vaarallisia aineita kuljettavan kaluston onnettomuuksissa
·       Yksinasuminen, yksinäisyys ja yhteisöllisyyden väheneminen
Millainen on koettu turvallisuus ympäristöasioissa?
·       Luonnonkatastrofit
·       Ihmisen pienuus luonnon edessä
·       Median vaikutus tiedotuksessa -> mediaharha?
·       Henkilökohtaiset valinnat
·       Ympäristöriskit eivät ole meidän omissa käsissä
·       Myrkkykuljetukset
·       Ydinvoimalat
·       Turvallisuutta lisää: yritykset ja tehtaat ovat pitkäikäisiä, valmiusharjoitukset.
·       Tehdasteollisuuden katoaminen turvallisuusuhka?
·       Onnettomuuksien varalta valmistautuminen
Millainen on perheiden turvallisuus Suomessa?
·       Lisääntynyt työttömyys -> taloudellinen turvattomuus
·       Tukiverkkojen puute -> yhteisöllisyyden puuttuminen -> perhesuhteiden kapeneminen
·       Perheiden arvostaminen
·       Perheiden tasapuolinen tukeminen
·       Työn ja toimeentulon puute luo turvattomuutta
·       Arvojen koventuminen -> suuret odotukset -> luo painetta, jos odotuksiin ei pystytä vastaamaan.
·       Kodin turvallisuus, tapaturmien ehkäisy
·       Sotilaallinen / sodan uhka -> perheiden turvallisuus kriisiaikana -> perheiden varustautuminen kriisitilanteiden varalle
·       Elämisen olosuhteet -> kodin turvallisuus (esim. iäkkäät ihmiset) -> turvalaitteet
Mitä on turvallisuus harvaan asutuilla alueilla? (maaseutu, pohjoinen)
·       Yksin asuminen
·       Luonnonolosuhteet
·       Viranomaispalveluiden katoaminen
·       Palveluiden hitaus
·       Naapurit
·       Taloudellisuus
·       Kyläpoliisit
·       Luonnonolot esim. pakkanen
·       Maalaisjärki
·       Yritystoiminta
·       Yhteisöllisyys
·       Omavaraisuus esim. elintarvikkeet
Mitä on turvallisuus kaupungissa?
·       Palveluiden saaminen
·       Yhteisöllisyyden puuttuminen -> ihmisten välinpitämättömyys
·       Työpaikat -> taloudellinen turva
Turvaako koulutus tulevaisuuden?
·       Ylikouluttautuminen; koulutus ei takaa työpaikkaa, mutta koulutus on pakko olla
·       Koulutus on ainoa joka turvaa tulevaisuuden, kun koulutus on kohdennettu oikein
·       Koulutustaso yhteiskunnalle tärkeä esim. kyberuhat
·       Yleissivistävä koulutus
·       Mahdollisuus jatkuvaan opiskeluun
·       Tieto, taito, koulutusta -> pääomaa -> lisää selviytymismahdollisuuksia
·       Huom. osaamisen ja koulutuksen arvostaminen ovat eri asioita
·       Koulutuksen arvostaminen voi luoda epätasa-arvoisuutta -> osaamisen arvostaminen tärkeää
·       Koulutuksella voi vastata tulevaisuuden tarpeisiin, muutos on nopeaa, joten tarvitaan joustavuutta + moniammatillisuutta (koulutusjärjestelmämme kankeus)

Yhteenvedon kirjoitti Leila Rautio