Tarinatupien pajatyöskentelyn aikana mahdollistuu ikäpolvien kohtaaminen ja yhteisten merkitysten luominen oppimisen ja kehittymisen tueksi. Hiljaista tietoa menneestä ja nykyisyydestä tuodaan kuuluviin, jäsennetään ja prosessoidaan esitettävään muotoon yhdessä toimien.
Merkityksellisen oppimisen ja yhteisöllisen toiminnan edistäminen tapahtuu paikalliskulttuuria tukien ja yhdessä tekemisen työskentelytapaa kehittäen. Yhteisöllisiä tuotoksia harjoitellaan digitarinoiden avulla, kun tarinankerronnan taitoja kehitetään perinteisiä ja moderneja tekniikkoja hyödyntäen. Apuna käytetään esimerkiksi kameraa, valokuvia tai muita luovia esittämisen keinoja. Kehitettyjä tarinoita esitellään verkoston toimijoiden tiloissa ja valtakunnallisesti internetin välityksellä.
Kokemuksia toteutuneista tarinatuvista
1. Sodankylän tarinatupa - Sompion kirjasto
Sodankylän tarinatupien suunnittelu
lähti liikkeelle tupien kohderyhmän ja teeman kartoittamisella. Teemaksi
Sodankylän kirkonkylän osalta valikoitui paikallishistoria, konkreettisesti
rajattiin alueeksi kirkonkylän pääkadun, Jäämeren tien vaiheet. Tarinatupien
lähtökohdaksi ja virikemateriaaliksi muodostui Sodankylässä toimineen
valokuvaaja Urpo Valvion kuva-arkisto, joka kertoo kirkonkylän vaiheista 1950 -
1970 -luvuilla. Kuva-arkiston on digitoinut Seita-säätiön Mediapaja, joka antoi
kuvat pajojen käyttöön. Seita-säätiö on myös julkaissut kuvia perustamallaan
Sodankylän historiaa -facebook ryhmässä.
TARINOITA JÄÄMERENTIELTÄ -tarinatuvan runko
TARINOITA JÄÄMERENTIELTÄ -tarinatuvan runko
Urpo Valvion
kuvat
- tiedon,
muistojen ja tarinoiden jakaminen laajemmin
- kuvat tarinoiden lähtökohtana
(sovellettua digitarinaa)
Kuvaesityksen
katsominen (2-3 krt) sekä työskentely ryhmissä
- ensimmäinen kerta: keskustelu kuvien
katsomisen jälkeen
- toinen kerta: mikä tarina nousee
mieleen? kuvat voi myös pysäyttää sopivassa kohdin
- kolmas vaihe: parityöskentelyä, apuna
kuvista myös printit. (30 min)
- yhteistä pohdintaa: miten tarinoita
voisi tallennetaan? kirjoitettu teksti? tarinoiden nauhoitus?
Yhteistä
ideointia:
- miten yhdistää kuvia, tarinoita?
- mihin tarinoita käytettäisiin? missä
esitettäisiin?
- yhteistä pohdintaa: miten tarinoita
voisi tallennetaan? kirjoitettu teksti? tarinoiden nauhoitus?
Urpo Valvion kuvat
2. Posion YHTEYS-tuvat - Posion kirjasto
Posiolla tarinatuvat vietiin kirjaston toimesta kyliin ja ihmisten elinympäristön pariin. Tilaisuuksia oli kaksi ja ennakkoon niitä mainostettiin ilmoituksella ja niistä kirjoitettiin kahden artikkelin yhteydessä paikallislehdessä. Myös esitteitä jaettiin kylissä ja levitettiin ilmoitustauluille.
YHTEYS-tupien tarkoituksena oli tuottaa kerrontaa elämästä ja arjesta. Yhdessä pohdittiin digitarinoiden mahdollisuutta sukupolvien välisessä viestinnässä. Miten vaarin tarinoita voi välittää lapsenlapselle etelään? Tausta-ajatukseksi kiteytyi; menneisyyden käsittely kerronnan keinoin auttaa ymmärtämään nykyisyyttä, mutta samalla sen avulla on mahdollisuus välittää tietoa eteenpäin.
Tilaisuudet toteutettiin lähes
yhteneväisellä kaavalla. Hyväksi keinoksi havaittiin paperille ideoiden ja
yksittäisten asioiden kirjoittaminen, koska niihin oli helpompi palata yhdessä
kerrontaa luodessa. Tulevaisuudessa suullisen kerronnan kynnyksen
madaltamiseksi saimme idean kokeilla selkeämmin ryhmätyönä yhteisen kertomuksen
luomista. Nyt kokeilimme välillä yhteistyötä, pienryhmiä ja yhteistä ideointia,
mutta pääpaino oli reilun kymmenen hengen ryhmän yhteistyössä.
Posion YHTEYS-tupien runko:
Posion YHTEYS-tupien runko:
- Mikä on tarina? – Menneessä, visiona myös tulevasta ajasta
- Tarinan rakenne – Alku - väli - loppu
- Kuvien avulla ideointia ja käsikirjoitus omalle tarinalle
- Tarinan julkiluku ja palautekeskustelu
- Digitarina ja tarinan tallentaminen – Mitä mahdollisuuksia on? Tarinan tallentamisen, äänen ja kuvan yhdistämisen kokeilua
- Mihin tarinoita tarvitaan? – Miten nyt, entä tulevaisuudessa?
3. Rovaniemen digitarinapaja nuorille - Rovaniemen kaupunginkirjasto
Osallistujia kutsuessaan Rovaniemellä kaupunginkirjasto hyödynsi olemassa olevia yhteistyöverkostojaan paikallisten koulujen äidinkielen opettajiin. Heidän kauttaan saavutettiin iso osa Rovaniemen lukiolaisista. Paikallislehdessä uutisoitiin tilaisuudesta ajankohtaista osiossa ja esitteitä tilaisuuksista jaettiin yliopiston, ammattikorkean ja ammattioppilaitoksen tiloihin.
Digitarinapajan tarkoituksena oli tuottaa kokemuksia siitä, kuinka jokaisen arkiset ajatukset, ilot ja surut ovat kertomisen arvoisia. Samalla pohdittiin yhdessä miten nuoret voivat olla aktiivisia kansalaisvaikuttajia esimerkiksi hyödyntämällä helposti saatavilla olevaa tekniikkaa. Nykyisin lähes kaikilta löytyy puhelimesta kamera ja sanelin ja videoiden tekemiseen on olemassa ilmaisia ohjelmia. Osallistujat tutustuivat Medioksen digitarinaoppaaseen.
Illan
aikana tuotettiin kolme digitarinaa. Osallistujille ja järjestäjille jäi innostus
toteuttaa tilaisuus uudelleen ja vielä paremmalla ajalla. Nyt toteutunut paja
oli juuri ennen lukiolaisten koeviikkoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti